Harrastuksessa kilpaileminen ja psyykkinen valmennus?

 


Psyykkisen valmennuksen hyödyntäminen kilpaurheilussa on kasvanut

Viikonloppuna oli Helsingin Sanomissa artikkeli urheilupsykologien hyödyntämisestä urheilusuoritusten parantamiseksi. Samalla mainittiin, että löytyy myös aktiivikuntoilijoita tai harrastelijoita, jotka hyödyntävät omassa harrastuksessaan kehittymisen avuksi urheilupsykologeja.

Psyykkisestä harjoittelusta voi olla hyötyä ihan kaikille

Aihe on mielestäni hyvinkin mielenkiintoinen. Jos haluaa kehittyä omassa rakkaassa harrastuksessaan mahdollisimman paljon, niin miksei hyödyntäisi urheilupsykologeja, jos vaan on mahdollisuus, ja jos uskoo, että niiden neuvoista, on oman urheilusuorituksen parantamiseen liittyen hyötyä.

Vaikka olisikin vaan aktiivinen keski-ikäinen harrastelija, joka tykkää kilpailla lempiharrastuksessaan, niin on tärkeää, että saa kilpailusuorituksesta itsestään parhaimmat taidot irti.

Mitä kilpailuissa pärjääminen edellyttää ihan peruskuntoilijalta?

Kilpailuissa oman parhaan suorituksen saaminen irti omasta kehostaan vaatii fyysisten ominaisuuksien ja harjoittelun lisäksi myös psyykkeeltä paljon. Kilpailu on aina kuitenkin aivan eri juttu, kun vertaa esimerkiksi vaan harjoitteluun.

Pidä positiivista ilmapiiriä yllä

Kilpailussa jännittää aina. Toiset jännittävät enemmän kuin toiset. Jännittääkin voi monella eri tavalla. Parasta on positiivinen jännitys. Yleensä kun tuntee positiivista jännitystä, suoritus on paras mahdollinen.

Nauti kilpailemisesta ja uusista harrastuksista

Tärkeää on myös nauttia koko suorituksen ajan. Meni hyvin taikka huonosti. Hyvän fiiliksen ylläpitäminen läpi koko kilpailun palkitsee varmasti.

Tärkeää niin kuin kaikessa elämässä: ”Nauti matkasta, älä pelkästään lopputuloksesta.”

Täytyy muistaa, että kilpaileminen on kivaa ja elämän suola.

Ihan näin jo varttuneemmassakin iässä.

Aina voi aloittaa uuden harrastuksen ja kilpailemisen siinä.

Miksi kilpailla vapaa-ajalla?

Kilpaileminen kannustaa sinua näkemään vaivaa uusien taitojen opettelemiseen ja harjoittelemiseen.

Löytyy syy miksi harjoitella.

Pääsee irti arjestakin paremmin.

Kunto ja taidot kasvavat. Opit kilpailemisestasi ja opit itsestäsi lisää, kun vaan uskaltaudut kilpailemaan.

”Nauti siis kilpailemisesta ja pidä fokus tarkasti kilpailuissa mukana!”- Tämän kun aina muistaisi.

 

Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Yksi meistä: juoksua aktiivisesti harrastava englannin ja ruotsin kielen opettaja- Betsy Enkovaara

Kuva
  Meitä hyvän kunnon vuoksi liikkuvia on useita. Toiset treenaavat tavoitteellisemmin ja toiset puolestaan ihan vaan fiilispohjalta. Yhteistä monille meille kuntoliikkujille on kuitenkin se, että treenaaminen koetaan kivana ja oleellisena osana jokapäiväistä elämää.   Yksi meistä liikkujista on juoksua aktiivisesti harrastava englannin ja ruotsin kielen opettaja, Betsy Enkovaara.   Pääsinkin haastattelemaan Betsyä ja kuuntelemaan hänen monipuolisia liikuntaharrastuksiaan ja erityisesti hänen juoksemisestansa ja juoksuun liittyvistä treeneistään.   Lue alta Betsyn haastattelu ja inspiroidu sen turvin itsekin treenaamaan.   Betsy harrastaa monipuolisesti eri liikuntalajeja   Kysymys: Mitä harrastat tällä hetkellä?   Betsy: ”Juoksen ja käyn kerran viikossa tennistunneilla. Tämän lisäksi käyn kävelyillä, pelaan pihapelejä lapsien kanssa ja toisinaan käyn uimassa. Talvella käymme perheen kanssa laskettelemassa ja hiihtämässä. ” ...
Lue lisää

Taustani kuntoilulle

Kuva
Aluksi vähän pohdintaa siitä kuka minä olen? Minulla on kilpaurheilutaustaa Entisenä kilpaurheilijana liikunta ja hyvinvointi ovat minulle hyvin tärkeitä edelleen. Nuoruudessa harjoitusmäärät olivat suuria Nuoruudessa liikuin n. 30 tuntia per viikko. Lopetettuani kilpaurheilun liikuntamääräni laskivat todella paljon ja näihin vuosiin on mahtunut paljon myös sellaisia aikoja, jolloin en juurikaan ole liikkunut.  Tavoitteiden puuttuminen johti liikunnan ja terveyden laiminlyömiseen Tähän johti osaltaan se, etten löytänyt järkevää syytä liikkumiselleni. Kun liikuntamäärät putosivat, niin kunto ei kuitenkaan heti laskenut ja kaikenlainen treenaaminen tuntui tyhjänpäiväiseltä. En ollut asettanut liikkumiselleni tavoitteita, joita kohti pyrkiä. Siksi liikkuminen tuntui turhalta. Into liikunnan harrastamiseen löytyi myöhemmin uudelleen Kun kilpaurheilun lopettamisesta oli kulunut aikaa jo riittävästi, into liikunnan pariin kasvoi taas. Huomasin, että liikkuminen itsessään on ihan ki...
Lue lisää

Pitääkö kuntoilun olla aina tavoitteellista?

Kuva
Mieleeni nousee aina silloin tällöin kysymys siitä, että kuinka tavoitteellista kuntoilun pitää olla. Jos miettii monen ihmisen arkea, niin se on hyvin aikataulutettua, kiireistä ja tavoitteellista. Työssä kuin työssä pitää olla tehokas ja saavuttaa erilaisia tavoitteita. Onko sitten oikein ja hyvinvoinnille hyväksi, jos vapaa-aikakin on hyvin tavoitteellista ja aikataulutettua? Vapaa-aika toki pitää olla ainakin jossain määrin aikataulutettua, jos haluaa harrastaa jotain. Moni ihminen myös pitää siitä, että asettaa itselleen vapaa-ajallakin erilaisia tavoitteita, esim. maratonin juoksu, ja treenaa niihin määrätietoisesti. Tämä tavoitteellisuus on hyväksi, jos kokee sillä tavalla saavansa elämäänsä jotain lisää ja elävänsä täysillä, mutta jos vapaa-ajan tavoitteellisuus kuormittaa haitallisesti ihmistä lisää ja estää kunnon palautumisen, se ei ole hyvästä. Itse olen havainnut, että minulle sopii parhaiten kaikki sellainen tekeminen, joka ei ole turhan tavoitteellista. Voin e...
Lue lisää